lauantai 1. maaliskuuta 2014

Neitokakadu Thuu


Helmikuussa vierähti vuosi siitä, kun Thuu saapui meille. Thuun saapumisen vuosipäivän kunniaksi kävinkin läpi vanhoja kuvia ja kokosin niistä pienen Thuu-kokoelman. Olisin tahtonut saada kuvan Thuusta jokaiselta kuukaudelta, mutta harmikseni kuvia ei joko ollut tai ne olivat epäonnistuneita tavalla tai toisella, esimerkiksi lintu liikkuu juuri kuvan ottohetkellä tai ei näy kuvassa kunnolla tai läheskään kokonaan. Onnistuin kuitenkin löytämään riittävästi sopivia kuvia matkan varrelta.

Thuu on Parraweenan Anni Pohjan kasvatti. Se on emojen ruokkima ja se on saanut elää lapsuutensa isossa aviaariossa hyvällä hoidolla, virikkeillä ja monipuolisella ruokavaliolla. Thuun käsittely on perustunut jo kasvattajan luona positiiviseen vahvistamiseen eikä sille ole annettu syytä pelätä ihmistä. Anni antaa kaikkien poikasten tulla tutustumaan ihmiseen niiden omalla tahdilla eikä pakota niitä esimerkiksi nousemaan kädelle vastoin poikasen omaa tahtoa. Myöskään poikasen luovuttamisessa uuteen kotiin Anni ei kiirehdi ollenkaan, vaan linnut saavat kaikessa rauhassa elää parvessa muiden neitokakadujen kanssa ja opetella olemaan lintuja.

Hyvä lapsuus näkyykin selvästi Thuussa. Siinä missä moni muu lintu on ennakkoluuloinen uusia ruokia ja asioita kohtaan, on Thuu rohkea ja ennakkoluuloton. Thuulle on ihan sama onko se nähnyt jotain ruokaa ikinä aikaisemmin, se menee maistelemaan. Ja jos teen täysin uudenlaisen lelun, millaista Thuu ei ole ennen nähnyt, se on saman tien lelun kimpussa. Rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat erittäin hyviä ominaisuuksia ja mahdollistavat linnun monipuolisen ruokinnan ja virikkeellistämisen sekä antavat linnulle muutenkin paremmat lähtökohdat lemmikkinä elämiseen.

Itselleni tärkeintä linnuissa on se, että ne ovat mieleltään ja kropaltaan terveitä ja tasapainoisia. Ja että lintu tietää olevansa lintu ja toimii sen mukaan. Thuun kohdalla nämä vaatimukset täyttyvät kokonaan.

Thuun nimi tarkoittaa savua ja se sai sen jo kasvattajan luona. Mielestäni nimi oli kaunis ja helppo sekä itselleni, että linnulle, joten kasvattajanimi jäi pysyväksi nimeksi.

Thuu kaksi päivää saapumisensa jälkeen. Pieni on jo aivan kotonaan ja leikkii pajupallolla ihan kuin olisi aina ollut täällä leikkimässä sillä.

Treeniä kädelle tulosta. Thuu suostuu jo hyppäämään kädelle lyhyen matkan päästä.

Tänne tulevien lintujen on erittäin tärkeää tulla hyvin toimeen pienten lintujen kanssa. Linnut eivät saa olla aggressiivisia tai muilla tavoin vahingollisia peippoja kohtaan. Thuun kasvattaja tiesi, millaisiin oloihin lintu on tulossa ja osasi sen perusteella valita sopivan yksilön.
Tässä Thuu näyttää mallia siitä, miten hienosti se osaa olla peippojen kanssa.

Thuu ja Wakko. Thuu on vielä kauhean pieni Wakkoon verrattuna.

Peipot puuhasivat pesää verhon taakse ja sehän ihmetytti Thuuta kovasti. Thuun piti siis käydä tarkistamassa mikä siellä verhon takana on niin jännää. Tässä Thuu kömpimässä esille tutkimusmatkaltaan.
Etualalla Wakko, lokkipeippo sekä pari hoitoneitsikkaa.

Hirssi maistuu kädeltä ja kädelletulo sujuu jo lentäen.

Wakko ja Thuu. Thuu on selvästi kasvanut kokoa.

Chili on herkkua.

Omnomnommm! Kuivattuja mansikoita, jee!

Thuu ja muita lintuja. Yhteiselo sujuu hyvin koko parvelta.

Koska oli Thuun juhlapäivä, on sopiva hetki julkaista kuva, jossa Thuu maistelee Wakkoa hieman. Wakko ei vahingoittunut kuvauksissa.

Jee, jännä käsi, käsi jännää!

Ei se tarjoa herkkuja, mutta on se silti jännä!

Jos käsi on Thuun mielestä noin jännä, niin Wakkonkin on pakko nähdä mikä siellä nyt niin jännää on.

"Thuu, tule!"
Thuu tulossa pyynnöstä kädelle.

Kuva: Ida-Emilia Kaukonen

Hirssi on herkkua.
Tällaista Thuun tapaista lintua voi hyvin suositella kenelle tahansa, oli sitten kokenut harrastaja tai hankkimassa ensimmäistä lintuaan ikinä. Jos Annin myytävät neitokakadut kiinnostaa, kannattaa käydä tutustumassa hänen kotisivuihinsa Parraweena.com, josta löytyy muun muassa tiedot pesivistä pareista sekä vaatimukset poikasen uudelta kodilta.

Lisätietoa neitokakaduista (sekä lisää myytäviä neitokakaduja) löytyy Ida-Emilian Neitokakadut - Variaatioiden aikakausi -sivustolta. Neitokakadua harkitsevan on myös erittäin hyvä lukea Papukaija lemmikiksi? -opas.

Ja vielä: Kiitos Anni ihanasta linnusta.

4 kommenttia:

  1. Aws. <3 Kiitos siitä, että sinne on niin hyvillä mielin voinut pojat luovuttaa. Kertaakaan ei ole joutunut miettimään onko pienillä varmasti asiat hyvin, sillä se on ollut alusta asti itsestäänselvää. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3
      Minusta on ihanaa, miten hyvin pojat ovat kotiutuneet tänne ja tuntuvat viihtyvän. Ja miten ihanan helppoja ne ovat! Häkkiinmenot ja kaikki on vaan niin sujuvaa ja toimivaa, ei tarvitse yhtään stressata noiden kanssa mistään tuollaisista. :) <3

      Poista
  2. Ihana Thuu! <3 Linnut on jotenkin niin symppiksiä! Tuli ihan ikävä Puppea ja Tiltua, mun kahta undulaattia, mitkä mulla oli, kun olin ihan tenava :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnut on! <3 Ja aww, undulaatit! Ne on ihan mahtavia otuksia. :) <3

      Poista